·        Searvvi doaibma ja ulbmilat

·        Searvvi duogáš

·        Girjin Govvan -prošekta

·        Dihtosis – sámi diehtojuohkinbálvalus prošekta

·        Suoma sámiid guovddašsearvi

·        KEPA – ovdánahttin ovttasbarggu bálvalanguovddáš

 

Searvvi doaibma ja ulbmilat

 

MII lea searvi buot sápmelaččaide Roavvenjárgga gávpogis. Searvi lea Roavvenjárgga gávpoga ja Roavvenjárgga dálongieldda guovllu sámi searvi. Roavvenjárga lea Lappi leana guovddášgávpot. Searvvi árvvoštallama mieldi dán guovllus orrot fásta goittot 500 sápmelačča ja čuohtemeare sámestudeanttat ja oahppit. Roavvenjárggas orrot maid fásta mearkkašahtti lohku koltásámit (dahje nuortalaččat) ja anáraččat, sullii 50 olbmo.

 

Mii searvvi dárkkuhus lea

 

  • doaibmat Roavvenjárgga sámiid oktavuođa suotnan
  • ovddidit sámiid ekonomalaš, kultuvrralaš ja vuoigatvuođalaš figgamušaid ja álgagiid iešgušet suorggis
  • loktet sámiid čearddalaš iešdovddu
  • doalahit sámiid gaskasaš oktavuođa.

 

Mii searvvi ulbmilin lea

 

  • Sámegiela ja sámegielat oahpahusa ovddideapmi Roavvenjárggas.
  • Deaivvadan- ja ságastallanbáikki ordnen guovllu sámiide.
  • Álbmotbeaivve 6.2. ávvudeami lágideapmi.
  • Suoma sámiid guovddášsearvvi -doaibma ja oktavuođat earáide.
  • Nuoraid- ja studeantadoaibma.
  • Mánáiddoaimmat, mánáidgárdedoaimma ja giellagođiid ovddideapmi guvlui.
  • Giella- ja duodjekurssaid lágideapmi.
  • Sámekultuvrra ovddideapmi.

 

 

Searvvi duogáš

 

Roavvenjárgga Sámi Searvi Mii r.s. lea vuodduduvvon jagis 1977 ovddedit Roavvenjárgga guovllu sámiid sajádaga ja doaimmaid. Searvvi doaimmain lei goittot logi jagi boddu, go aktiivvalaš olbmot fárrijedje eret, ee. máhcce ruovttuguovlluide sápmái. Dat eai goit heaittihan searvvi, de doaimma lei álki joatkit ja álggahit ođđasis.  Roavvenjárgga sámevánhemat čoahkkanedje giđđat 1996 ja álggahedje ráđđadallamii oahpahusvirgeolbmuiguin, vai sámegiela oahpahus ordnašuvva. Vánhemat gávnnahedje, ahte Roavvenjárgga guovllus váilu oktasašbargoorgána, man bokte livčče álki ordnet sámiid oktasaš áššiid. Mii searvi heivii dása bures. Gávnnahuvvui de ahte lei lunddolaš álggahit 1970-logus vuođđuduvvon searvvi bokte, danin go das ledje juo njuolggadusat ja registreren gárvvisin ortnegis.

 

Roavvenjárgga Sámi Searvi Mii searvvi ođđasis čoahkkaneapmi ja doaimmaid ođđasis vuolggaheapmi de dáhpáhuvai viimmat 24.9.1996 Roavvenjárggas, Kansainvälinen kohtaamispaikka -nammasaš báikkis lágiduvvon jahkečoahkkimis.

 

 

Girjin Govvan -prošekta

Roavvenjárgga dáiddamusea ja Lappi eanagotti girjerájus lágidedje ovttas Roavvenjárgga sámi searvi Mii rs. čájáhusa GIRJIN GOVVAN - sápmelaš govvadáidagis, sárgundáidagis ja girjjálašvuođas. Dát čájáhusat ledje dáiddamuseas ja girjerájus. Guktuin čájáhusain ráhkaduvvui iežas girjealmmustahttimat. GIRJIN -sápmelaš girjjálašvuođas almmustahttui jagis 2001.

Girjin

Lappi eanagotti girjerájus lei čájáhus sápmelaš girjjálašvuođas Lapponica-sáles golggománus skábmamánnui 1999. Čájáhusii lei oppalaččat čohkkejuvvon sápmelaš čáppagirjjálašvuođas čađa áiggiid ja das jorgalusain ja dutkamuššii. Čájáhus muitalii sámegiela ovdáneamis, girjjálaš kultuvrra vuosttas lávkkiin ja otná beaivvi dilis. Das ledje fárus áibbas sápmelaš čállima álgoáiggiid oskku girjjálašvuohta ja eará hui hárvenaš sámi girjjálašvuohta. Čájáhus lei ávvučájáhus Sámi girječálliid searvi (SGS) 20-jahkásaš historjjá gaskkal 1979-1999.

Govvan

Govvan - sápmelaš govvadáidaga čájáhus buvttii ovdan iešguđege sohkabuolvva ja earanoamážit nuorra dáiddáriid oaiviliid sápmelaš dáidagis. Sámi govvadáidagag čájáhus lei Roavvenjárgga dáiddamuseas jagis 1999 golggotmánus juovlamánnui sihke sámi sárgundáidaga čájáhus Lappi eanagotti girjeráju Lapponica-sáles golggománus skábmamánnui 1999.

 

Dihtosis – sámi diehtojuohkinbálvalus prošekta

Mii searvvis lei oktasašbargu Romssa sámi searvi -NSR:in ja dat searvvit plánejedje ja válbmejedje ovttas diehtojuohkinbálvalusa sámi kultuvrras ja álgoálbmogiin Roavvenjárgii ja Tromsii. Proševtta ulbmil ja mihttomearri lei ealáhusprošekta, man ulbmilin lea ovddidit sámi ealáhusaid ja juohkit rivttes dieduid sámiid birra mátkeealáhusaide ja eará ealáhusaide.

 

Prošeakta ruhtaduvvui iešguđege ruhtagáldus. Prošektii ohccui riikkadási ruhtadeami Lappi bargo- ja ealáhusguovddážis (BE) ja lasseruhtadeami ohce Interreg Sápmi EU-ruhtarádjosis. Dihtosis –prošekta nogai njukčamánu loahpas 2001. Prošeavtta loahpparapoartta sáhttá lohkat suomagillii PDF hámis dáppe.

Dihtosis ollašuhtii measta buot plánaid, mat ledje prošeaktaplánas:

  • Oasseprošeavttat
    1) Gákti ja turisma –prošeakta
    2) Sámeturismadutkamuš
  • Dihtosis-diehtojuohkinbláđđi (čuozahatjoavkun sáme turismafitnodagat)
  • Dihtosis-brošyra (sámegillii ja eaŋgalasgillii)
  • oahppomateriála sámekultuvrras
  • turisttaide hábmejuvvon ruoktosiiddut (viđa iešguđege gillii)

 

Prošeakta lei mielde buvttadeamen ja ruhtadeamen jorgalangoluid ja veahkehii dutkiid čatnat oktavuođaid dutkiid ja sámiid gaskka. Lappi universiteahta servodatdiehtaga dieđagoddi almmuhii ovdadutkanrapoarta  (Suomen saamelaisalueen matkailuyrittäjyyden lähtökohdista ja tulevaisuudesta) sámi turismas jagis 2001, man doaimmaheigga Antti Haahti ja Hannu Väärälä. Prošeakta lei maid mielde ruhtadeamen jorgalangoluid Veli-Pekka Lehtola girjái The Sámi people : traditions in transition. Girji lea almmuhuvvon jagis 2002 ja dan lea deaddilan Kustannus-Puntsi ky, Anáris.

 

Mii searvi hálida giitit váimmolaččat bargiidis ja buohkaid, geat ledje mielde prošeavttas.

Suoma sámiid guovddašsearvi

Searvi lea joatkán miellahttun Suoma sámiid guovddášsearvvis (SSG), mii ovddasta Suomabeale sámiid Sámiráđis. Vuođđudančoahkkin dollojuvvui Anáris 5. beaivve golggotmánu 1996. Vuođđudeaddji searvvit leat Sámi Siida rs., Johtti Sápmelaččat rs. ja Roavvenjárgga Sámi Searvi Mii rs. Maŋŋá SSG:ái leat searvan Suoma sámiid nuoraid searvi rs. ja Sámi Soster rs. Ođđaseamos lahttosearvvit leat Suoma Boazosámit ja Saa“mi Nue“tt.

SSG ulbmilin lea čatnat oktii sámiid sihke dorvvastit ja ovddidit kultuvrralaš, sosiálalaš, gielalaš, hálddahuslaš, ekonomalaš ja skuvllalaš vuoigatvuodaid. Searvvi figgamuššan lea dikšut oktasaččat sápmelaččaid politihkalaš gažaldagaid riikkadási ja riikkaidgaskasaš oktavuođain. Searvvi ulbmilin lea doaibmat iešgudet sámi searvvi oktasašbargoorgánan.

SSG miellahttosearvvit (dilli 2009)

  • Sámi Siida rs. (Ohcejogas)
  • Johtti Sápmelaččat rs. (Eanodagas)
  • Roavvenjárgga Sámi Searvi Mii rs. (Roavvenjárggas)
  • SSN - Suoma sámiid nuoraid searvi rs. (riikadási searvi)
  • Sámi Soster ry (Sosiál- ja dearvvašvuoda suorggi searvi)
  • Suoma Boazosámit
  • Saa“mi Nue“tt (nuortalaš searvi)

SSG vuohkin lea ahte juohke searvi vurrolágaid lágida jahkečoahkkima. Jahkečoahkkin lágiduvvo jahkásaččat. Searvi vállje stivrra guovtti jahkái ain hávil ja stivrii válljejuvvo čieža lahttu.

 

KEPA – ovdánahttin ovttasbarggu bálvalanguovddáš

 

Searvi lea joatkán miellahttun maid KEPA (Kehitysyhteistyön palvelukeskus). Kepa lea servviid ovttasbargo-, váikkuhan- ja bálvalansearvi. Kepas leat badjel 270 miellahttosearvvi, mat čuvvot ovdánahttinpolitihká dahje barget ovdánahttin oktasašbarggu. Kepas eai sáhte leat ovttaskas olbmot lahttun, muhto buot miellahtut leat searvvit, mat barget juohkehaš iehčanasat ovdánahttin doaimmaid.

 

Gáldu: KEPA ruoktosiidu

top