Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta

Yhdistyksen toimialue on Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta. Rovaniemi ympäristöineen on Etelä-Lapin saamelaiskeskus. Yhdistyksen laskelmien mukaan alueella asuu vakituisesti ainakin 500 saamelaista ja satakunta saamelaisopiskelijaa. Rovaniemellä on myös huomattava koltta ja inarinsaamelaisvähemmistö, arviolta 50 henkeä. MII on pohjoissaamea ja tarkoittaa suomeksi 'me'.

Tarkoitus

  • toimia Rovaniemellä asuvien saamelaisten yhdyssiteenä
  • kohottaa saamelaisten kansallista itsetuntoa
  • pitää yllä saamelaisten keskinäistä kanssakäymistä
  • edistää saamelaisten taloudellista, oikeudellista ja kulttuurisia pyrkimyksiä ja aloitteita eri aloilla

Toiminta

  • Saamen kielen ja saamenkielen opetuksen kehittäminen Rovaniemen kaupungissa ja maalaiskunnassa.
  • Tapaamis- ja keskustelupaikan järjestäminen saamelaisille.
  • Kansallispäivän 6.2. juhlallisuuksien järjestäminen.
  • Suomen saamelaisten keskusjärjestö -toiminta ja yhteydet muihin.
  • Nuoriso- ja opiskelijatoiminta.
  • Lastentoiminta, lastentarhatoiminta ja kielipesän järjestäminen.
  • Kieli- ja käsityökurssien järjestäminen saamelaisille aikuisille.
  • Saamelaiskulttuurin edistäminen.
  • Saamelaisnaisasioiden edistäminen.

 

Yhdistyksen taustaa

 

Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry. on perustettu vuonna 1977 edistämään Rovaniemen seudun saamelaisten tilannetta ja toimintoja. Yhdistyksen toiminnassa oli yli kymmenen vuoden tauko aktiivin väestön muuttaessa pois paikkakunnalta, mm. takaisin kotiseudulleen Pohjois-Lappiin. Yhdistystä ei kuitenkaan virallisesti lopetettu, joten toiminta oli helppo aloittaa uudelleen. Rovaniemen saamelaisvanhemmat kokoontuivat keväällä 1996 aloittaakseen neuvottelut opetusviranomaisten kanssa saamenkielen opetuksen järjestämiseksi. Vanhemmat totesivat, että alueelta puuttuu yhteistyöelin, jonka kautta olisi helppo hoitaa saamelaisille yhteisiä asioita. Siis oli luonnollista aloittaa toiminta 1970-luvulla perustetun yhdistyksen kautta, olihan sillä säännöt ja rekisteröityminen valmiina.

 

Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry:n uudelleenjärjestäytyminen ja toiminnan elvyttäminen tapahtui 24.9.1996 Rovaniemellä Kansainvälisessä kohtaamispaikassa vuosikokouksessa.

 

 

Girjin Govvan -projekti

Rovaniemen taidemuseo ja Lapin maakuntakirjasto järjestivät yhteistyössä Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry:n kanssa GIRJIN GOVVAN - KIRJANA KUVANA saamelaista kuvataidetta, kirjankuvitusta ja kirjallisuutta esittelevät näyttelyt taidemuseossa ja kirjastossa. Molemmista näyttelyistä tehtiin julkaisu. GIRJIN -näkökulmia saamelaiskirjallisuuteen ilmestyi 2001 alussa.

Girjin

Lapin maakuntakirjastossa oli saamelaiskirjallisuuden näyttely Lapponica -salissa lokakuusta marraskuuhun 1999. Näyttely oli läpileikkaus saamelaiseen kaunokirjallisuuteen kautta aikojen, sen käännöksiin ja tutkimukseen. Näyttely kertoi saamen kielen kehityksestä, kirjallisen kulttuurin ensiaskeleista ja nykyisestä tilanteesta. Siinä oli mukana alkuaikojen uskonnollista kirjallisuutta ja muita kaunokirjallisia harvinaiskirjoja. Näyttely juhlisti saamelaisen kirjailijayhdistyksen (Sámi Girječálliid Searvi, SGS) 20-vuotista taivalta 1979-1999.

Govvan

Govvan - saamelaista kuvataidetta toi esille eri sukupolvien erityisesti nuorten taiteilijoiden näkemyksiä saamelaisesta taiteesta. Saamelaiskuvataiteen näyttely oli Rovaniemen taidemuseossa oli marraskuusta joulukuuhun 1999 sekä saamelaiskuvitustaiteen näyttely Lapin maakuntakirjaston Lapponica-salissa lokakuusta marraskuuhun.1999.

 

top

Dihtosis -saamelainen tietopalvelu projekti

Mii -yhdistyksellä oli yhteistyö Tromssan saamelaisyhdistyksen kanssa ja nämä yhteistyökumppanit suunnittelivat ja valmistelivat saamelaiskulttuurin ja arktisten alkuperäiskansojen tiedotuskeskuksen avaamisen Rovaniemelle ja Tromssaan. Projektin tarkoitus ja päämäärä oli elinkeinoprojekti, jossa otettiin päämääräksi saamelaiselinkeinojen edistämisen sekä oikean tiedon jakamiseksi matkailun ja muun elinkeinoelämän piirissä. Projekti rahoitettiin eri rahoituslähteistä. Projektin kansallinen rahoitus tuli Lapin TE -keskukselta ja lisärahoitus tuli mm Interreg Sápmi III A EU-rahastolta. Dihtosis -projekti päättyi vuoden 2001 maaliskuun lopussa. Dihtosis -projektin loppuraportti luettavissa PDF tiedostona täällä.

Dihtosis toteutti miltei kaikki hankesuunnitelmaan asetetut tavoitteet:

  • Osaprojekteja
    1) Saamenpuku ja matkailu-projekti
    2) Saamelaismatkailututkimus
  • Dihtosis-tiedotuslehtista (kohderyhmänä saamelaiset matkailuyrittäjät)
  • Dihtosis-esitteen (saameksi ja englanniksi)
  • oppimateriaalia saamelaiskulttuurista
  • matkailijoille suunnatut internet-sivut (viidellä kielellä)
  • internet sivut Dihtosis -projektista

Projekti oli mukana tuottamassa ja rahoittamassa käännöskuluja sekä auttoi luomaa yhteyden tutkijoiden ja saamelaisten välillä. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta julkaisi esitutkimusraportti saamelaismatkailusta vuonna 2001: Suomen saamelaisalueen matkailuyrittäjyyden lähtökohdista ja tulevaisuudesta, jonka toimittivat Antti Haahti ja Hannu Väärälä. Samoin projekti oli mukana rahoittamassa käännöskuluja Veli-Pekka Lehtolan The Sámi people : traditions in transition -kirjassa, joka on ilmestynyt 2002 Kustannus-Puntsi ky. painattamana, Inarista.

Yhdistys haluaa kiittää lämpimästi työntekijöitään ja kaikkia jotka olivat mukana projektissa.

Suomen saamelaisten keskusjärjestö

Yhdistys on jatkanut toimintaansa Suomen saamelaisten keskusjärjestössä (SSG), joka edustaa Suomen puolen saamelaisia saamelaisneuvostossa. Perustamiskokous pidettiin lokakuusa 1996 Inarissa, mukana oli Mii ry:n lisäksi Johtti Sapmelaččat (Enontekiö) sekä utsjokelainen Sámi Siida -yhdistys. Myöhemmin SSG:n jäsenjärjestöiksi on liittyneet Suomen saamelaisnuorten yhdistys (SSN) ja Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan yhdistys Soster ry (tilanne 2007).

Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry. on ollut perustamassa Suomen saamelaisten keskusjärjestö ry:tä - Suoma Sámiid Guovddássearvi rs. (SSG), jonka tavoitteena on yhdistää saamelaisia sekä turvata ja edistää saamelaisten kulttuurillisia, sosiaalisia, kielellisiä, hallinnollisia, taloudellisia ja koulutuksellisia oikeuksia, sekä hoitaa keskitetysti yleisiä saamelaiskysymyksiä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä eli toimia eri saamelaisyhdistysten yhteistyöelimenä.

Jäsenjärjestöt (tilanne 2007)

  • Sámi Siida -yhdistys (Utsjoki)
  • Johtti Sapmelaččat (Enontekiö)
  • Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry. (Rovaniemen ja Rovaniemien maalaiskunnan yhdistys)
  • Suomen saamelaisnuorten yhdistys (SSN)
  • Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan yhdistys (SosTer ry)

SSG tapana on ollut, että jokainen jäsenjärjestö pitää vuorollaan vuosikokouksen. Vuosikokous järjestetään vuosittain. Yhdistys valitsee hallituksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja hallitukseen valitaan seitsemän jäsentä.

 

top

Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA

Yhdistys on jatkanut toimintaansa Kehitysyhteistyön palvelukeskusen toiminnassa. Kepa on järjestöjen yhteistyö-, vaikuttamis- ja palvelujärjestö. Kepan yli 270 jäsentä seuraavat kehityspolitiikkaa tai tekevät kehitysyhteistyötä. Kepalla ei ole henkilöjäseniä, vaan kaikki jäsenet ovat järjestöjä, jotka tekevät kukin omaa työtään itsenäisesti.

Lähde: Kepan kotisivusto

 

top